Seurakunta on yhteisö, joka muodostuu jäsenistään. Polku katsoo seurakuntaa jäsenten silmin ja heidän elämäntilanteistaan käsin. Seurakunnan työntekijät ovat tämän jäsenyhteisönsä palveluksessa.
Muokkausehdotus :(koska mietin, että mitä tarkoittaa sanonta ”Polku katsoo seurakuntaa…” Miten ”Polku” katsoo…?)
”Seurakunta on jäsentensä muodostama yhteisö, jonka palveluksessa seurakunnan työntekijät toimivat. Polulla seurakuntaa ja sen toimintaa tarkastellaan jäsenten näkökulmasta ja heidän elämäntilanteidensa kautta.
Tämän oppitunnin tavoitteena on tarkastella oman seurakunnan ihmisiä ja toimintaympäristöjä sekä perehtyä näitä kuvaaviin tietolähteisiin ja tunnuslukuihin. Lisäksi pohdimme oman seurakuntamme toimintaa näiden tunnuslukujen valossa. Oppitunnin jälkeen osaat vastata kysymykseen: Keitä oman alueemme asukkaat ovat, ja miten heidät tällä hetkellä kohtaamme ja tavoitamme?
Oman alueesi ihmiset
Ihmislähtöisessä seurakunnassa tunnetaan alueen ihmiset, luotetaan ihmisten kokemukseen (kokemukseen mistä?) / (vai arvostetaan heidän kokemustaan seurakunnasta?), ollaan vuorovaikutuksessa heidän kanssaan ja annetaan seurakunnalle mahdollisuus uudistua uusien sukupolvien myötä.
Useimmille seurakunnan jäsenille hallintorakenteet, työalat, niiden rajat tai erilaiset oppijärjestelmät eivät ole olennaisia. Sen sijaan merkityksellistä on se, miten seurakunta kulkee rinnalla elämän eri käänteissä, vastaa hengellisyyden ja yhteyden kaipuuseen sekä luo tilaa ja mahdollisuuksia ihmisen ja Jumalan kohtaamiseen niin arjessa kuin juhlassa.
Monipuolinen tieto alueen asukkaista onkin yksi tärkeä vaihe kohti ihmislähtöisen seurakunnan rakentamista. Alueen ihmisiin liittyvä tutkimus ja sitä kautta saatava tieto auttaa saamaan laajempaa käsitystä siitä, keitä ovat ne ihmiset, joiden parissa työtä seurakunnassa tehdään, ja miten tätä tietoa on mahdollista hyödyntää oman seurakunnan yhteisöjen rakentamiseksi.
Toimintaympäristöä voidaan kuvata / hahmottaa erilaisten tunnuslukujen, kuten väestömäärän, ikäjakauman, muuttoliikkeen, perherakenteiden tai sosioekonomisten tekijöiden avulla. Näiden tietojen avulla saadaan arvokasta tietoa oman seurakunnan ja alueen ihmisistä. Tämä tieto puolestaan tukee toiminnan suunnittelua ja kehittämistä niin, että se vastaa alueen asukkaiden todellisuutta, kohtaa heidän tarpeensa ja auttaa suuntaamaan resursseja tarkoituksenmukaisesti.
Tarkoituksenmukaisella ja oikein kohdennetulla toiminnalla luodaan pohjaa merkityksellisille kohtaamisille ja yhteisöjen rakentumiselle. Tutustumalla oman alueemme ihmisiin, voimme seurakuntana tarjota tukea, yhteisöllisyyttä ja hengellistä sisältöä sellaisella tavalla, joka tavoittaa alueen 0-22-vuotiaat lapset, nuoret ja perheet, sekä palvelee heitä parhaalla mahdollisella tavalla.
Työkirjan tehtävät
Tehtävä 1.
Tämän osion ensimmäisessä tehtävässä tarkastellaan oman alueen ihmisiä Kirkon jäsentilastojen sekä tilastokeskuksen Paavo-tietokannan kautta saatavan tiedon valossa. Pohdimme muun muassa
- Keitä ovat ne alueen ihmiset joiden hyväksi sinä ja tiimisi teette työtä seurakunnassa?
- Millaista tietoa heistä teillä on saatavissa?
- Mistä tietoa olisi hyvä hankkia?
Tehtävä 2.
Toisessa tehtävässä pohdimme seurakuntamme nykytilannetta tunnuslukujen valossa sekä arvioimme, miten 0–22-vuotiaiden parissa tehtävä työ tällä hetkellä seurakunnassa toteutuu:
- Pohdi lyhyesti, millaisia havaintoja teit tutkiessasi oman alueesi asukkaista saatavilla olevaa tietoa. Mitkä tunnusluvut ovat erityisen merkityksellisiä, ja miten ne kannattaa huomioida Polkua rakentaessa?
- Mikä on oma arviosi siitä kuinka paljon seurakuntalaisten näkökulma ohjaa työtäsi ja seurakuntaelämän suunnittelua tällä hetkellä? Toisin sanoen: Ohjaako työtäsi ja seurakuntanne työtä seurakuntalaisten näkökulma vai jonkin muu, ja missä suhteessa arvioit näiden olevan toisiinsa?
- Tarkasteletteko työtänne ensisijaisesti organisaation, työalojen tai jonkin muun tekijän kautta vai seurakuntalaisten tarpeiden, elämäntilanteiden ja elämäntodellisuuden näkökulmasta?
- Miten tällä hetkellä kuulette kohderyhmää, kun suunnittelette seurakunnan toimintaa? Minkä kohderyhmän kuuleminen olisi tunnuslukujen valossa mielestäsi erirtyisen tärkeää?
Voit nyt avata työkirjan, ja siirtyä ensimmäisen oppitunnin tehtävien pariin.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Mikäli haluat tutusta edellä mainittujen lisäksi myös muihin tietokantoihin, löydät sellaisia lisää esimerkiksi täältä.
- Huono-osaisuuden indikaattorien karttasovellus: DIAKin karttasovelluksessa voit tarkastella erilaisia huono-osaisuuden indikaattoreita sekä luoda alueprofiileja hyvinvointialueista, seutukunnista, kunnista ja postinumeroalueista.
- Kuntien avainluvut — Tilastokeskuksen palvelu sisältää keskeiset avainluvut Suomen kunnista.
- Tilastokeskuksen väestörakennetilastot — Tilastot adoptioista yritystukitilastoihin.
- Nuorisobarometri – tietoanuorista.fi Tietoa suomalaisten 15–29 -vuotiaiden nuorten arvoista ja asenteista.
- Kouluterveyskysely — THL:n kouluterveyskysely tuottaa monipuolista ja luotettavaa seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palveluista.