Osatyökykyisten vammaisten henkilöiden työllistymistä ja työssäkäyntiä tuetaan eri tavoin. On tärkeää tietää erilaisista tukimuodoista Seuraavassa kerrotaan eri tukimuodoista.
Palkkatuki
Palkkatuki on TE-toimiston myöntämä harkinnanvarainen tuki, jota voidaan myöntää työttömän henkilön palkkakustannuksiin. Palkkatukea voidaan myöntää myös oppisopimuskoulutukseen. Palkkatukea tulee hakea ennen työsuhteen alkua.
Alentuneesti työkykyisen palkkaamiseen voidaan myöntää palkkatukea 70 %. Aluksi tuki myönnetään 10 kuukauden ajaksi ja tiettyjen ehtojen täyttyessä palkkatuelle voidaan myöntää jatkoa. Lue lisää ehdoista täältä. Osatyökykyisen tuet työnantajalle – TE-palvelut
Lue lisää palkkatuesta täältä Palkkatuki – TE-palvelut
Työolo
työolojen järjestelytuki
Työolosuhteiden järjestelytuki on vammasta tai sairaudesta johtuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi tarkoitettu tuki. Tukea voi hakea rekrytointivaiheessa, mutta myös tilanteessa, jossa olemassa olevan työsuhteen jatkuminen turvataan tuen avulla. Tuella voidaan korvata työn tekemiseen tarvittavia välineitä (enintään 4000€) tai esimerkiksi toisen henkilön antamaa ohjausta (enintään 20 tuntia kuukaudessa). Tukea haetaan. Lue lisää työolosuhteiden järjestelytuesta Osatyökykyisen tuet työnantajalle – TE-palvelut
Kohtuulliset mukautukset
Kohtuullisilla mukautuksilla edistetään vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta sekä oikeutta työhön. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa muun muassa työnantajia tekemään kohtuullisia mukautuksia vammaisten henkilöiden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Työnantajan tulee tehdä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada työtä, suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Mukautusten myötä mahdollistetaan elellä mainitut asiat vammaisten henkilöiden saataville, vaikka niiden tarjoamisen olosuhteet eivät olisi heille mukautusten jälkeenkään täsmälleen samat kuin vammattomille henkilöille.
Kohtuulliset mukautukset ovat muutoksia tai järjestelyitä, joilla varmistetaan vammaisille henkilöille yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet. Jo olemassa olevia rakenteita tai toimintatapoja voi muuttaa vammaisten henkilöiden tarpeisiin sopiviksi. Esimerkkinä laajempi etätyömahdollisuus.
Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen työntekijän tarpeiden lisäksi työantajajana toimivan organisaation koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja niitä varten saatavissa oleva tuki. Mukautusten toteuttaminen ei saa aiheuttaa työnantajalle kohtuuttomia rasitteita. Vastaavasti työnantaja ei voi kieltäytyä kohtuullisista mukautuksista, sillä se on yhdenvertaisuuslain mukaan syrjintää. Vammainen työntekijä ei välttämättä tarvitse mukautuksia, etenkään silloin, jos työpaikka on jo ennestään esteetön. Kaikki mukautukset eivät myöskään välttämättä aiheuta kustannuksia. Esimerkkinä työtehtävien uudelleen järjestely.
Työnantajan ei tule tehdä oletuksia esimerkiksi mukautusten tarpeesta. Vammaisen työntekijän kanssa keskustellaan yhdessä, minkälaisia mukautuksia tarvitaan. Tarvittaessa voidaan kysyä apua työterveyshuollosta. Työnantaja tekee päätökset mukautusten toteuttamisesta. Kohtuullisten mukautusten laiminlyönti on kuitenkin syrjintää, johon tuskin kukaan meistä haluaa syyllistyä. (Vammaiset työntekijät | Ammattiliitto Pro ry, Teollisuusliitto ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry 2024 (monimuotoinen.fi)
Alle on listattu esimerkkejä kohtuullisista mukautuksista:
- pyörätuoliluiskat
- sähköovet
- hissi
- esteetön wc
- korkeussäädettävät pöydät
- induktiosilmukka
- värikontrastit
- valaistusmuutokset
- työpisteen rauhallinen sijainti
- parkkipaikan sijainti lähellä ulko-ovea
- joustavat työajat
- mahdollisuus etätyöhön
- työn tauottaminen (lepotilan järjestäminen)
- työtehtävien räätälöinti työntekijän toimintakyvyn mukaan.
(Tukiliitto, Esteettä töihin) Positiivinen erityiskohtelu ja kohtuulliset mukautukset | TukiliittoKohtuulliset mukautukset – Esteettä Töihin (esteettatoihin.fi)
Kuntakohtaiset työllisyyttä edistävät lisät
Kunnat voivat tukea työttömän työnhakijan palkkaamista rahallisesti. Kannattaa selvittää oman kunnan työllisyysasioita hoitavalta taholta olisiko teidän seurakunnallanne mahdollisuus saada tukea osatyökykyisen vammaisen henkilön työllistämiseksi.
Esimerkki:
Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva vammainen henkilö, Havu on löytänyt vapaaehtoistyön kautta osallisuutta ja merkityksellisyyttä elämäänsä tuovan tehtävän seurakunnan avustavana ryhmänohjaajana. Havu on tunnollinen ja motivoitunut työssään ja seurakunnassa huomataan, että Havulle löytyisi muitakin avustavia tehtäviä. Koska Havu on työkyvyttömyyseläkkeellä, hän saa ansaita 976 euroa ilman, että se vähentää Havun eläkettä. Havun kotikunta tarjoaa vammaispalveluiden kautta työvalmennusta. Työvalmentajan tuki on maksutonta Havulle ja seurakunnalle. Työvalmentaja suunnittelee (räätälöi) yhdessä Havun ja seurakunnan työntekijän kanssa Havun työ- ja toimintakykyä vastaavat työtehtävät. Havu saa työvalmentajalta konkreettista tukea työtehtäviin perehtymisessä. Kun työtehtävät on räätälöity Havulle sopiviksi, Havun on mahdollista suoriutua tehtävistä mahdollisimman itsenäisesti.
Havu työskentelee avustavana ryhmänohjaajana palkkaluokka 201 (10,78€ / tunti), jolloin Havun palkkakustannukset ovat 50% työajalla 1088€ (palkka 878€ ja sivukulut 209€)
Seurakunta hakee palkkakustannuksiin palkkatukea, jota Havulle myönnetään 70 % palkkakustannuksista. Eli 614 €. Sivukuluihin ja lomarahaan palkkatukea ei saa. Seurakunnalle jää maksettavaksi Havun palkkaa 264 € / kk + sivukulut 209 € yhteensä siis 473 € / kk.
Havun kotikunta tukee työllistämistä 300 eurolla kuukaudessa. Tukea voidaan käyttää Havun palkan sivukuluihin ja lomarahaan. Seurakunnalle jäävät kustannukset ovat kuukaudessa 173 euroa.
Työvalmennus
Työvalmennus (työhönvalmennus) on yksilöllistä työvalmennusta vammaisille henkilöille. Tukea saa työpaikan hakuun, työhaastatteluun, työhön perehtymiseen ja tarpeen mukaan työsuhteen aikana. Palvelu on maksutonta. Seurakunnille työnantajana on tärkeä tieto, että työvalmentaja tukee myös työnantajaa vammaisen henkilön työllistymiseen liittyvissä asioissa (esim. palkkatuen hakeminen).
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen työvalmennus Virtaamo on ansioitunut vammaisten työllistymisen tukemisessa. Kehitysvammaisten työllisyysaste oli vuonna 2019 Vantaalla 12,4%, kun muualla maassa vastaava luku oli 2–3%. Virtaamo on Töihin seurakuntaan! -hankkeen yhteistyökumppanina.
Henkilökohtainen apu
Henkilökohtainen apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta se ei vamman tai sairauden vuoksi ole mahdollista. Henkilökohtaista apua järjestetään työssä käyntiä varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vammaispalveluiden käsikirja)