1. Tavoitteena päästöjen vähentäminen

Hiilineutraaliustyön tavoitteena on vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii koko organisaation sitoutumista ja monipuolisia toimia – jokainen teko merkitsee. Tässä osiossa tutustutaan päästövähennystavoitteeseen ja tärkeimpiin keinoihin siihen pääsemiseksi. Pääset myös tutkimaan hiilijalanjäljen muodostumista ja tutustut tärkeimpiin hiilineutraaliustyön käsitteisiin.  

Hiilineutraalius on koko kirkon yhteinen päämäärä 

Kuuntele seuraavaksi seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäen terveiset hiilineutraaliuspolulle lähteville. Videon kesto on 3:36 minuuttia.

Hiilineutraaliustyö pohjautuu myös selvityksiin kasvihuonekaasupäästöjemme nykytilasta, laskelmiin ja arvioihin. Henkilöstö oli mukana asettamassa yhteisiä tavoitteita syksyllä 2024 – esimerkiksi vastaamalla kyselyihin, osallistumalla työpajoihin ja tuomalla esiin ideoita.  

Hiilineutraaliustavoitteen ja välitavoitteiden saavuttaminen vaatii kaikkien yhteistyötä. Tulevina vuosina päästöjen pitäisi pudota noin 14 prosenttia joka vuosi. Tämä onnistuu vain, jos hiilineutraaliustyö tulee osaksi seurakuntien ja yhteisten palvelujen kaikkea tekemistä. Seurakuntien ja yhteisten palveluiden henkilöstö tekee työtä yhdessä – kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea, mutta otamme hiilineutraaliuden luonnolliseksi osaksi arjen tekemistä.  

80 prosentin päästövähennys edellyttää muutoksia kaikessa toiminnassa

Tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla on kunnianhimoinen.

Helsingin seurakuntayhtymässä kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään ensisijaisesti kulutusta vähentämällä. Toissijaisesti halutaan pienentää kulutuksen päästöjä.

Energiankulutuksesta aiheutuvien päästöjen osalta tavoitteet voidaan saavuttaa tehostamalla energian käyttöä ja vähentämällä turhia ja vähällä käytöllä olevia tiloja. Lisäksi paikallisten kaukolämpöyhtiöiden suunnittelemat toimet kaukolämmön päästöjen pienentämiseksi edistävät päästötavoitteidemme saavuttamista energiankulutuksen osalta.

Seurakuntayhtymä käyttää jo uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Olemme myös osin siirtyneet, ja osin siirtymässä, uusiutuvien polttoaineiden käyttöön. Tämä koskee ajoneuvojen ja laitteiden polttoaineita sekä krematorioiden polttoaineita. Myös kohteissa, joissa on öljylämmitys maalämmön varajärjestelmänä, siirrytään uusiutuvien polttoaineiden käyttöön fossiilisen öljyn sijaan.  

Lisäksi meidän tulee esimerkiksi vähentää hankintoja ja tehdä jäljelle jäävät hankinnat ilmastonäkökulmat huomioiden. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää koko organisaation yhteistyötä ja sitoutumista. Eri keinoihin perehdytään tarkemmin kurssin muissa osioissa.

Jos keinot päästöjen vähentämiseen eivät riitä, hyödynnetään viimeisenä keinona päästöjen kompensointia. Kompensoinnilla tarkoitetaan päästöjen hyvittämistä esimerkiksi tukemalla projekteja, jotka sitovat vastaavan määrän hiilidioksidia ilmakehästä.

Video: Hiilineutraaliustiekartan syntyaskeleet

Jos haluat kuulla tarkemmin, miten hiilineutraaliustiekartta on syntynyt, Elina Hienonen valottaa seuraavassa videossa prosessin kulkua. Videon kesto on 2:30 minuuttia.

Päästöjen kehitystä seurataan kasvihuonekaasutaseen avulla

Hiilineutraaliustyöllemme asetettu tavoite päästöjen vähentämiselle perustuu toimintamme hiilijalanjälkeen. Se kuvaa organisaatiomme toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja sitä, miten paljon toimintamme edistää ilmaston lämpenemistä. Energiankäytön, liikkumisen, hankintojen ja muiden päästöjen laskemisen ja päästöjakauman tutkimisen lisäksi hiilijalanjälkeä laskiessa voidaan vertailla myös erilaisten päästövähennystoimien vaikutuksia.  

Eri toiminnoista syntyvien kasvihuonekaasujen määrä on tärkeää selvittää, jotta voidaan tunnistaa suurimmat päästöjen aiheuttajat ja ohjata päästövähennystoimia oikeaan suuntaan. Näin varmistamme, että teemme ympäristötekoja, joilla on oikeasti merkitystä ja todellista vaikutusta. Hiilijalanjälki auttaa meitä myös pysymään kartalla siitä, minkä verran matkaa tavoitteeseen vielä on. 

Päästölaskennan matematiikkaa

Päästöjen laskeminen on käytännössä kerto- ja yhteenlaskujen sarja. Laskennassa huomioidaan eri päästölähteet, kuten energiankulutus, liikkuminen ja hankinnat. Apuna käytetään päästökertoimia, jotka kertovat, kuinka monta hiilidioksidikiloa jonkin tietyn asian ilmastoa lämmittävä vaikutus vastaa.

Kun tiedossa on yhden yksikön, esimerkiksi henkilöautolla ajetun kilometrin tai palveluhankintoihin käytetyn euron, tuottamat päästöt (eli päästökerroin), voidaan tämä luku kertoa hankitulla, kuljetulla tai kulutetulla määrällä. Kun kaikkien laskennan rajaukseen sisältyvien asioiden päästöt on laskettu tällä tavoin, saadaan tulokseksi koko organisaation hiilijalanjälki.

Laskennan tulokset esitetään yleensä hiilidioksidiekvivalentteina (CO₂e), jotta eri kaasujen vaikutuksia voidaan verrata keskenään. Tunnetuin kasvihuonekaasu on hiilidioksidi (CO2), mutta sitäkin yleisempi kasvihuonekaasu maailmassa on vesihöyry. Muita huomioon otettavia kasvihuonekaasuja ovat erityisesti maankäyttöön ja viljelyyn liittyvät metaani ja typpioksiduuli, joiden ilmastoa lämmittävä vaikutus on monikymmenkertainen hiilidioksidiin verrattuna.

Päästöt nykytilanteessa ja kestävyyskuilu 

Seurakuntayhtymän päästöjen jakauma kuvattuna kahtena piirakkakaaviona. Suorat päästöt ovat yhteensä noin 7 prosenttia, ostoenergian päästöt 32 prosenttia ja muut arvoketjun päästöt noin 60 prosenttia, vuoden 2023 lukujen mukaan.
Helsingin seurakuntayhtymän päästöjen jakauma v. 2023. Seurakuntayhtymän suorat päästöt ovat sen omasta toiminnasta ja energiantuotannosta syntyviä päästöjä, eli krematorioissa käytettävästä öljystä, lämmitysöljyn käytöstä sekä polttoaineista syntyvät päästöt. Vihreä piirakkakaavio avaa hankinnoista aiheutuvien päästöjen jakaantumisen eri hankinnanlajeittain.

Päästöjen vähentämiseksi olemme jo tähän mennessä…  

  • luopuneet öljylämmityksestä kiinteistöissämme 
  • siirtyneet käyttämään uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä 
  • vähentäneet energian kulutusta parantamalla energiatehokkuutta peruskorjausten ja huoltojen yhteydessä 
  • laskeneet tilojen lämpötilaa energiansäästön edistämiseksi 
  • luopuneet turhista kiinteistöistä, mikä on pienentänyt kokonaispäästöjä 
  • tukeneet taloudellisesti työmatkaliikkumista julkisella liikenteellä ja tehneet päätöksen työsuhdepolkupyörän hankkimisen tukemisesta 
  • panostaneet kierrätykseen ja tehneet hankintoja kiertotalousmateriaaleista 

Suunnitellun päästövähennystavoitteen ja valittujen päästövähennystoimien väliin jää niin kutsuttu kestävyyskuilu. Tiedämme ilmastonmuutoksen torjunnan vaativan nopeita päästövähennyksiä, mutta nykyiset toimet eivät vielä riitä. Itse asiassa nyt valituilla toimilla päästään noin 50 prosentin päästövähennykseen.  Suunta on kuitenkin oikea – ja se on tärkeintä. Nyt tehtävä työ ei mene hukkaan, vaan rakentaa pohjaa pitkäjänteiselle muutokselle. 

Jotta 80 prosentin säästötavoite olisi mahdollista saavuttaa, tarvittaisiin vielä monenlaisia lisätoimia, erimerkiksi seuraavasti:   

Jos kaikkia yllä mainittuja toimenpiteitä ei pystytä toteuttamaan (eikä hiilineutraaliustavoitteesta tingitä), tarvitaan myös toimia, joilla on merkittäviä ilmastohyötyjä. Lisäksi seurakuntayhtymän metsissä ja hautausmailla kasvavia hiilinieluja tulee merkittävästi kasvattaa. 

Mitä kompensaatio tarkoittaa ja miksi se on vasta viimeinen vaihtoehtomme?

Hiilineutraaliuden tavoittelussa tärkeintä on vähentää päästöjä, korvata ilmastolle huonot käytännöt paremmilla ja lisätä toiminnan ilmastohyötyjä kaikin tavoin.

Päästöjen hyvittäminen, jota kutsutaan myös kompensaatioksi, on vasta viimeinen vaihtoehto hiilineutraaliuden polulla. Jo pelkästään kustannussyistä hyvityksiä kannattaa käyttää vain tilanteissa, joissa päästöjä ei ole teknisesti tai taloudellisesti järkevää vähentää muilla keinoin. Tällöin voimme pyrkiä ”kumoamaan” jäljelle jääneet päästöt esimerkiksi tukemalla luonnon hiilivarastoja kasvattavia ja suojelevia hankkeita. On olemassa myös päästökauppaan ja sääntelyyn liittyviin mekanismeihin perustuvia hyvitystapoja, kuten päästöoikeuksien ostaminen pois markkinoilta, tai energian alkuperäsertifikaattien hankkiminen.

Kompensointi ei ole yksinkertainen ratkaisu. Siihen liittyy monia kriteerejä ja valintoja, jotka vaikuttavat toimien uskottavuuteen ja vaikuttavuuteen. Siksi on tärkeää ymmärtää, mitä kompensaatio tarkoittaa, miten se toimii ja miksi se ei yksin riitä hiilineutraaliuden saavuttamiseen.

Kompensointi – anekauppaa vai ilmastotekoja?

Hiilineutraaliustiekarttaan on kirjattu, että kompensointia ja sen kehittyviä menetelmiä seurataan vuosittain. Vuoteen 2030 mennessä päätetään, miten jäljelle jäävät päästöt voidaan taloudellisesti kumota järkevällä ja vastuullisella tavalla. Yhteisissä palveluissa kompensoidaan jo tällä hetkellä kaikki lentämisestä aiheutuvat päästöt.

Pohdintatehtävä: Mitä maksaa hiilidioksiditonni?