3. Hankintojen hiilineutraalius syntyy koko toimitusketjussa

Tässä osiossa perehdytään siihen, miten voimme tehdä aiempaa vastuullisempia ja hiilineutraalimpia hankintoja.  Jokainen hankinta vaikuttaa ympäristöön, joten pienetkin muutokset voivat pitkällä aikavälillä tuottaa suuria hyötyjä. Tavoitteena on, että osion suoritettuasi pystyt aiempaa paremmin ottamaan ilmastonäkökulman huomioon eri vaihtoehtoja vertaillessasi, kuului työhösi sitten tilaisuuksien järjestämistä, leirikyytien kilpailutusta tai vaikkapa askartelumateriaalien hankintaa.

Mistä hankintojen ilmastovaikutukset syntyvät ja miten ne lasketaan?

Jokaisen tavaran, materiaalin tai palvelun tuottaminen aiheuttaa päästöjä. Eri tuotteille ja palveluille voidaan laskea oma päästökertoimensa. Päästökerroin kuvaa, kuinka paljon yksi kappale, litra, tunti , euro, kilowattitunti tai vaikkapa kilometri tiettyä asiaa lämmittää ilmastoa. Päästölaskennassa hankintojen päästöt pelkistetään kahden tekijän kertolaskuksi: päästöt ovat päästökerroin kerrottuna hankinnan määrällä.

Päästölaskennan tulokset ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttigrammoina (gCO2e). Hankintojen ilmastovaikutukset voikin hahmottaa konkreettisesti lisäpainona, kuormana, joka hankintaan kuuluu ja jonka kantajana toimii maapallon ilmasto.

Katso täältä esimerkkejä erilaisten hankintojen ilmastovaikutuksista

HankintaluokkaEsimerkki seurakunnan toiminnassaPäästöt (kg CO2e) per ostoon käytetty euro
Rakentaminen ja kunnossapitoKirkon korjaus- ja kunnossapitopalvelut0,25–0,40 kg CO2e /€
RakennusmateriaalitMuu kuin rakennuspalveluna ostettu teräs, betoni ja lasi0,60–1,20 kg CO2e /€
Ruoka- ja ravitsemuspalvelutTilaisuuksien ruokapalvelut (lihapainotteinen)0,70–1,00 kg CO2e /€
Toimistotarvikkeet ja tavarantoimitusPaperi, kirjoitustarvikkeet, painetut julkaisut0,35–0,60 kg CO2e /€
Koneet ja laitteet (ICT)Työntekijöiden tietokoneet, puhelimet ja palvelimet0,30–0,50 kg CO2e /€
Tekstiilit ja vaatteetEsim. työasujen hankinta1 kg CO2e /€

Eri vaihtoehtojen vertailua helpottaa, jos meillä on tietoa tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren aikaisista päästöistä, ja tunnemme myös niin sanotut epäsuorat päästöt. Epäsuorat päästöt ovat päästöjä, jotka syntyvät jonkin toiminnan seurauksena, mutta eivät siellä, missä itse toiminta tapahtuu. Esimerkiksi kun käytät sähköä kotona, sen tuotannosta aiheutuvat päästöt syntyvät voimalaitoksessa – eivät kotona – ja siksi ne ovat epäsuoria.

On erittäin tärkeää, että hankintaa tekevä pyytää tavarantoimittajilta ja palveluntuottajilta nykyistä tarkempaa tietoa heidän tuotteidensa tai tuottamiensa palveluiden ympäristövaikutuksista. Pyyntö itsessään on vahva viesti kumppaneille siitä, että olemme kiinnostuneita vähäpäästöisistä vaihtoehdoista, vaikka päästötietoa ei heti olisikaan saatavilla.

Kuluta vähemmän, korvaa paremmalla

Tehokkain keino vähentää hankintojen aiheuttamia päästöjä on jättää hankinta tekemättä. Ensimmäinen kysymys hankintaa tehtäessä tulisikin olla: onko tämä aidosti tarpeellinen?  

Jos hankintaa ei voi jättää tekemättä, seuraava askel on etsiä parhaita vaihtoehtoja. Tämä tarkoittaa tuotteita, jotka ovat kestävämpiä, energiatehokkaampia, kierrätettäviä tai vähäpäästöisistä materiaaleista valmistettuja. Hankinnan kohteesta riippuen voidaan soveltaa erilaisia nyrkkisääntöjä. Esimerkiksi elintarvikkeita hankkiessa voidaan miettiä, voisiko maito- ja lihatuotteet korvata kasvipohjaisella vaihtoehdolla. 

Kolme kysymystä pohdittavaksi ennen jokaista hankintapäätöstä
  1. Pysähdy ja mieti: Mikä on hankinnan todellinen tarve? Jos hankinta jää tekemättä, miten tarpeeseen vastataan? Voiko oston korvata vuokrauksella, lainauksella tai vanhan kunnostamisella?
  2. Hyödynnä olemassa olevat resurssit: Käytä jo omistettuja tuotteita ja materiaaleja mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkiksi huonekaluja kannattaa kierrättää seurakuntien kesken. Kunnostaminen ja korjaaminen säästävät sekä materiaalia että energiaa uuteen verrattuna.
  3. Määrittele perusteet: Päätä etukäteen, millä perusteilla uusia materiaaleja, tuotteita ja palveluita hankitaan (kun hankintaa oikeasti tarvitaan). Viesti perusteista avoimesti.

Konkreettiset tavoitteet ja esimerkit

Tiekartassa on asetettu konkreettisia tavoitteita hankintojemme päästöjen vähentämisestä. Alla on esimerkkejä suurimmista päästölähteistä ja niihin liittyvistä tavoitteista:

  • Elintarvikkeet, yli kymmenesosa koko seurakuntayhtymän päästöistä: Tavoitteena on lisätä kasvisruoka-annosten osuus vähintään 30 prosenttiin. Tämä vähentää merkittävästi ruokailuun liittyviä päästöjä.
  • Hallinnolliset palvelut: Palveluiden kilpailutusta ja sopimuksia kehitetään siten, että ympäristö- ja hiilineutraaliuskriteerit otetaan niissä systemaattisesti huomioon.
  • ICT-hankinnat: Painotetaan kestävyyttä ja vastuullisuutta. Edellytetään varaosien hyvää saatavuutta (leasing-laitteet) ja otetaan huomioon tietoliikennepalveluiden hiilijalanjälki, mikä tukee laitteiden pitkäikäisyyttä.
  • Muut hankinnat: Vähennetään  mahdollisuuksien mukaan toimistotarvikkeiden, askartelumateriaalien, kemikaalien ja painotuotteiden käyttöä. Tehdään vain harkittuja hankintoja ja suositaan kierrätettäviä tai digitaalisia ratkaisuja. (Huomioidaan myös, että digitaaliset palvelut – kuten tietoliikenne ja tekoäly – kuluttavat energiaa ja aiheuttavat päästöjä. Siksi suositaan energiatehokkaita ratkaisuja ja uusiutuvilla tuotettua sähköä.)

Kierrätys = ekoteko vai kertakäyttökulttuurin mahdollistaja?

Tavarahankinnan korvaaminen palvelulla tai kierrätetyllä tuotteella ei automaattisesti ole ilmastoteko. Tavaroiden kuljetuksista syntyy päästöjä, ja palvelujenkin tuotanto aiheuttaa aina päästöjä jossain kohtaa arvoketjua. Onkin olennaista pyrkiä hahmottamaan koko tuotteen elinkaari ja oma paikkansa siinä. Koska ekologisuus on myös trendikästä, kannattaa pakkausmerkintöjä ja tuotekuvauksia lukiessa olla tarkkana. Vanhan ja toimivan korvaaminen uudella ja ekologisella saattaa joskus olla huono ratkaisu niin lompakolle kuin luonnollekin.

Mieti myös hankintasi oikeutusta! Meidän suomalaisten kulutuksen päästöt ovat noin nelinkertaiset siihen nähden, mikä olisi kestävä taso. Ristiriidoilta ei voi välttyä: valitettavasti ympäristölle paras ratkaisu ei useinkaan ole tällä hetkellä se edullisin. Kestävien valintojen tekeminen vaatii tietoisuutta, pitkäjänteisyyttä ja aktiivista tiedonhankintaa.

Kiertotaloudella kevennystä hankintojen päästöihin

Kiertotalous on keskeinen periaate hiilineutraaliuden ja ekologisuuden saavuttamisessa. Sen ydinajatus on pitää kerran luonnosta tai maankuoresta käyttöön otettu raaka-aine  ja niihin käytetty energia käytössä mahdollisimman pitkään.

Kiertotaloudessa pyritään sulkemaan materiaalin kierto niin, että tuotteiden valmistuksesta ja käytöstä ei aiheudu haitallisia päästöjä luontoon eikä terveyshaittoja ihmisille. Tavoitteena on irrottaa talouskasvu luonnonvarojen kulutuksesta.

Käytännössä kiertotalous on tapa tuottaa ja kuluttaa niin, että materiaalit ja tuotteet pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Esimerkiksi lainaamisen, vuokraamisen, uudelleenkäytön, korjaamisen, kunnostamisen tai kierrättämisen kautta tuotteiden elinkaari pitenee ja niiden arvo säilyy pidempään. Samalla jätettä syntyy mahdollisimman vähän, ja neitseellisiä luonnonvaroja säästyy.

Erinomainen esimerkki käytännön kiertotaloudesta on useimmille meistä jo tuttu Waste & Feast -ravintola ja toimintamalli. Elina Törrönen kertoo seuraavaksi hävikin matkasta yhteiseen pöytään ja nuorison työllistämistoiminnan osaksi. Videon kesto on 3:24 minuuttia.

Hiilineutraaliuden periaatteet tulee ottaa käyttöön koko organisaation tasolla, sillä ne muuttavat perinteistä hankintatapaa ja tuovat mukanaan uudenlaista ajattelua. Hiilineutraalius tai kiertotalous ei yksistään riitä vastuullisuuden kriteeriksi, vaan sen rinnalla tulee huomioida myös sosiaalinen vastuu, taloudellinen kestävyys ja luonnonvarojen kokonaisvaltainen käyttö. Sitä mukaa kun päivitämme hankintaohjeita (ja noudatamme niitä), hankintakäytännöt seurakunnissa ja yhteisissä palveluissa muuttuvat vähitellen hiilineutraalimmiksi. 

Mitä juuri sinä voit tehdä?

Vastuullisuus alkaa omien työtehtäviesi arkisista valinnoista. Voit edistää muutosta esimerkiksi seuraavasti:

  • Suunnittele ja ennakoi hankintoja: Vältä kiireestä johtuvia kompromisseja.
  • Perehdy vastuullisiin periaatteisiin: Tukea saat hankintaohjeista, ympäristöasiantuntijalta ja hankinnoista vastaavilta henkilöiltä.
  • Pyydä selkeää tietoa toimittajilta: Tarjouspyynnöt ovat myös viestintäväline seurakuntayhtymältä toimittajille.
  • Kokeile uutta kriteeriä ja viesti aktiivisesti: Aloita yhdestä hankinnan lajista ja jaa oppimasi kollegoille. Kerro muutoksista myös toimittajien suuntaan, jotta uudet käytännöt vakiintuvat.
  • Keskustele esihenkilön kanssa: Tarvitsetko lisää aikaa tai resursseja vastuullisuuden toteuttamiseen?

Yhteistyö, koulutus ja johdon tuki varmistavat, että vastuullisemmat hankintakriteerit eivät jää paperille vaan näkyvät arjen päätöksissä.

Ennen kuin jatkamme seuraaviin aiheisiin, tee vielä pikatesti – kumpi arjen ratkaisuista on ilmaston kannalta paras?

Sijoitamme vastuullisesti

Tiekarttaa laadittaessa havaittiin, että sijoitustoiminnassa tehdyt vastuulliset hankkeet voivat tuottaa vaikuttavampia ilmastohyötyjä kuin varsinaiset kompensaatiotavat. Sijoitushankkeiden ilmastohyötyjä ei kuitenkaan tällä hetkellä huomioida hiilineutraaliuslaskelmissa. Eri toimenpiteiden välisiä ilmastovaikutuksia kannattaakin vertailla myös ”hiilibudjetoinnin” näkökulmasta: Kuinka korkeaksi nousee päästövähennyksen, hiilensidonnan tai päästöhyvityksen hinta per hiilidioksiditonni eri vaihtoehdoissa.

Seurakuntayhtymä sijoittaa varoja vastuullisesti ja pyrkii edistämään kestävää kehitystä.  Sijoitussuunnitelma päivitettiin vuoden 2023 lopussa, ja nyt kaikessa sijoitustoiminnassa huomioidaan ESG-periaatteet.

ESG-periaatteilla tarkoitetaan vastuullisen sijoittamisen ja toiminnan kolmea osa-aluetta:

  • E – Environmental: Ympäristöasiat, kuten päästöjen vähentäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö.
  • S – Social: Sosiaalinen vastuu, esimerkiksi työntekijöiden hyvinvointi ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.
  • G – Governance: Hyvä hallintotapa, kuten läpinäkyvä päätöksenteko ja eettiset toimintatavat.

Periaatteet ohjaavat organisaatioita tekemään päätöksiä, jotka tukevat kestävää kehitystä ja vastuullisuutta.

Sijoitusten hiilijalanjälki pienentynyt vuoden 2022 lähtötasosta 9,4 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. Jos kehitys jatkuu samaan malliin, hiilijalanjälki voi pienentyä jopa 84 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Myös päästöt suhteessa sijoitettuun pääomaan ovat laskeneet yli 20 prosenttia vuodessa. Pörssiyritysten omat päästövähennyssuunnitelmat tukevat tätä kehitystä, ja EU:n uudet raportointivaatimukset tuovat lisää läpinäkyvyyttä.