”Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” Jer. 29:11

”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.”1.Kor.13:13

Usko ja toivo

Toivo on kristinuskossa keskeinen hyve uskon ja rakkauden rinnalla. Perinteisen kristillisen toivon kohde on Jumala. Toivo on liitetty tuonpuoleiseen elämään ja pelastusoppiin eli luottamukseen siitä, että Jumala pelastaa häneen uskovan ihmisen ikuiseen elämään. Tämä toivo pelastuksesta antaa kristitylle luottamusta ja toivoa ikuisen elämän suhteen.

Mutta kaikissa näissä ahdingoissa meille antaa riemuvoiton hän, joka on meitä rakastanut. Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. Room. 8:37-39

Toivoon liittyy myös ajatus Jumalan uskollisuudesta. Raamattu opettaa, että Jumala on uskollinen ja pitää lupauksensa. Uskovat voivat luottaa siihen, että Jumala on heidän kanssaan kaikissa elämän vaikeuksissa ja haasteissa.

Rakkaus ja toivo

Kristinuskossa korostetaan lähimmäisten rakastamista ja palvelemista. Toivo syntyy myös siitä, että uskovat voivat vaikuttaa positiivisesti maailmaan ja auttaa muita ihmisiä.

Toivo kärsimyksen keskellä: Kristinusko ei lupaa elämää ilman kärsimystä, mutta se opettaa, että uskovat voivat löytää toivoa ja lohdutusta vaikeuksien keskellä Jumalan läsnäolon ja voiman kautta. Jeesuksen esimerkki kärsimyksen kestämisestä on keskeinen kristillinen opetus.

Tulevaisuus ja toivo

Tulevaisuus on toivon kautta kristinuskon ytimessä. Toivo tuonpuoleisesta ja toivo paremmasta maailmasta on katseen suuntaamista tulevaisuuteen.

Se, miten elämme maailmassa nyt vaikuttaa tulevaisuuteemme. Nykyajassa kirkon keskeisiä kysymyksiä tulevaisuuden rakentamisen kannalta ovat mm. ilmastonmuutos, globalisaatio, yhteiskunnan eriarvoistuminen, tasa-arvokysymykset ja moninaisuus.

Mitä muut uskonnot ja katsomukset opettavat toivosta?

Erilaiset uskonnot ja katsomukset voivat opettaa toivosta monin eri tavoin, ja niiden näkemykset voivat vaihdella merkittävästi. Tässä on muutamia esimerkkejä eri uskontojen ja katsomusten näkemyksistä toivosta:

Buddhalaisuus opettaa toivosta vapautumisen ja kärsimyksen lopettamisen kautta. Toivo syntyy ymmärryksestä siitä, että kärsimys on olemassa, mutta se voidaan voittaa oikealla tietoisuudella ja käytöksellä. Buddhalaisten toivo liittyy usein nirvanaan, päämäärään, joka edustaa vapautumista kärsimyksestä.

Islamissa ja juutalaisuudessa toivo on kristinuskon tavoin Jumalassa. Ihmisten toivo on elää Jumalan tahdon mukaan ja luottaa Jumalan lupauksiin. Juutalaisuudessa toivo liittyy Jumalan liittoon ja lupauksiin, jotka Hän on antanut Israelin kansalle.

Ateistiset ja humanistiset näkemyksissä toivo liittyy esimerkiksi ihmisten kykyyn tehdä maailmasta parempi paikka oman järjen, empatian ja yhteistyön avulla. Toivo voi syntyä yhteisestä ponnistelusta rakentaa parempi tulevaisuus ihmisten voimavaroja hyödyntäen.

On tärkeää huomata, että nämä ovat yleistyksiä, ja yksittäiset uskovaiset tai katsomukselliset yhteisöt voivat tulkita toivoa eri tavoin ja antaa sille oman henkilökohtaisen merkityksen. Toivo voi olla voimakas voima, joka antaa tarkoituksen ja suunnan elämälle monissa eri uskonnoissa ja katsomuksissa.