5. Resurssit

Tällä hetkellä kirkon talous nojaa verotusoikeuteen ja merkittävään jäsenmäärään. Nämä eivät kuitenkaan välttämättä ole ikuisesti mahdollisia. Tarkoittaako resurssien pieneneminen automaattisesti vaikuttavuuden pienenemistä? Millaisia toiveikkaita näkymiä voimme kuvitella resurssien pienenemisestä huolimatta? Erilaiset ja uudenlaiset näkökulmat resursseihin voivat myös tuoda toivoa. Tässä osiossa tutustut muiden organisaatioiden näkökulmiin resurssikysymyksiin, mitä kirkolla voisi olla opittavaa niistä?



Tässä osiossa pääset tutustumaan eri organisaatioiden ja toimijoiden näkökulmasta siihen, miten erilaisia resurssien ja vaikuttavuuden suhteeseen, jäsenyyteen sekä organisaation vaikuttavuuteen ja merkitykseen liittyviä kysymyksiä voi käsitellä. Millaisia mahdollisuuksia resurssien niukkuuteen liittyy? Miten jäsenten väheneminen on vaikuttanut toimijan vaikuttamiskanaviin? Millaisia luovia ratkaisuja on etsitty ja löydetty?

Tästä osiosta löydät viisi videota. Katso niistä vähintään kaksi ja vastaa kaikkien videoiden alta löytyviin kysymyksiin videot katsottuasi. Kysymyksissä keskeistä on: mitä voimme kirkossa ja seurakunnissa oppia muiden organisaatioiden tavoista toimia resurssikysymyksissä?

Vaikuttavuutta ja vaikeita valintoja

Miten järjestössä tehdään vaikuttavaa työtä pienellä budjetilla? Monella järjestöllä on seurakuntien kanssa yhteneviä tavoitteita liittyen esimerkiksi nuorten hyvinvointiin, yksinäisyyteen, vähäosaisuuteen ja lapsiperheisiin. Molemmissa myös vapaaehtoisuudella on suuri rooli. Kuinka toimintaa voi toteuttaa siten, että se vaikuttaa toivottuihin asioihin yhteiskunnassa? Millaisia valintoja järjestöissä joudutaan tekemään taloudellisista syistä? Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm kertoo työstä järjestökentällä sekä entisenä kirkon luottamushenkilönä vertailee kirkon ja järjestöjen toimintatapoja.
Videon kesto 8:12 minuuttia.

Jäsenyys ja jäsenkato

Miten poliittiset puolueet sitouttavat jäseniään? Jäsenmäärällä on suuri merkitys kirkon talouteen. Kirkon tulevaisuudessa keskeisessä roolissa on erityisesty nuorten sitoutuminen ja halu kuulua kirkkoon. Samalla kuitenkin ihmisten sitoutuminen instituutioihin on kaikkiaan heikentynyt. Kirkon osalta tämä näkyy pienenevänä jäsenmääränä. Myös poliittiset puolueet ovat saman haasteen edessä: niiden jäsenmäärät ovat pudonneet dramaattisesti viimeisen 50 vuoden aikana. Kuinka puolueissa on reagoitu tähän toimintaympäristön muutokseen? Rauli Mickelsson, politiikan tutkija ja valtio-opin dosentti, kertoo videolla, miten vaikeaa puolueiden on ollut vastata jäsenkatoon.
Videon kesto 7:12 minuuttia.

Koelaboratorio Tampereen keskustassa

Mitä tarkoittaa betabusiness ja miten sen avulla voidaan kehittää seurakunnan toimintaa? Tulevaisuudessa kirkon talousresurssit ja toimintaympäristö ovat toisenlaiset kuin tällä hetkellä. Tulevaisuudessa pärjääminen edellyttääkin toiminnan uudistamista ja vaihtoehtoisten toimintatapojen testaamista. Kehittämiseen voi kuitenkin olla vaikea löytää aikaa arkityön puserruksessa. Tampereella on otettu käyttöön beta-bisnesmalli, jossa kehittämislaboratoriona toimii Tampereen vanha kirkko. Pastori Olli Viljakainen kertoo, mitä beta-bisnes käytännössä tarkoittaa, minkälainen rooli yhteistyöllä Tampereen Vanhan kirkon toiminnassa ja mikä rooli perustehtävän pohdinnalla on onnistuneessa kehittämistyössä.
Videon kesto 6:45 minuuttia.

Omistajana jäsenet

Mihin asiakasomistajuus velvoittaa? Kirkolla ja osuuskunnissa on hämmästyttävän samantyyppiset hallintomallit. Jäsenet omistavat toiminnan ja hallinto osuuskunnissa toteutetaan samaan tapaan kuin kirkolla: jäsenistä valitaan neljän vuoden välein toimijoita luottamuselimiin eri hallinnon tasoilla johtamaan strategista toimintaa. Karlos Kotkas toimii toimialajohtajana Varuboden-Oslassa eli S-ryhmässä. Hän kertoo videolla siitä, mihin asiakasomistajuus velvoittaa niin hallinnon ja talouden kannalta kuin mitä mahdollisuuksia se tuo ja mitä hyötyjä asiakasomistajat voivat tästä mallista saada. Ehkä kirkollakin voi olla jotakin oppimista asiakasomistajuuden mallista?
Videon kesto 7:13 minuuttia.

Rohkeaa reagointia

Millaisiin toimiin toimintaympäristön muutos ajoi perinteikkään valtionyhtiön? Muutos on elinehto muuttuvassa toimintaympäristössä. Ilmastonmuutokseen liittyvä kasvava huoli pakotti valtion energiayhtiö Vapon suureen muutosprosessiin, sillä sen pääraaka-aine, turve, muuttui uusiutumattomaksi energianlähteeksi ja koko yhtiö ajautui mainekriisiin. Vapon oli pakko uudistaa toimintaansa radikaalisti turvatakseen tulevaisuuden toimintamahdollisuudet. Pitkän ja monivaiheisen muutosprosessin jälkeen yhtiö luopui lämmöntuotannosta, nosti turveraaka-aineen jalostusastetta ja uudisti koko toimintakulttuurinsa. Muutosta symboloi nimenvaihdos Vaposta Neovaksi. Yhtiön viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Ahti Martikainen summaa nykyisen Neovan muutosprosessin tärkeimmät opit ja antaa kirkolle yhden neuvon: Vanhaan ei pidä takertua, sillä yksikään yhteisö ei ole sillä opilla menestynyt.
Videon kesto 3:45 minuuttia.

POHDINTATEHTÄVÄ: Kerro alla olevaan sanapilveen, mitä hyvää näet kirkon rahallisten resurssien niukentumisessa.