3. Kestävyys

Tämä luku vastaa kysymykseen ”Mitä jokaisen kehittämisestä kiinnostuneen olisi hyvä tietää kestävyysteemoista?”. Täältä löydät keskeisimmät termit ja muutamat toiminnan askeleet, jotka ainakin kannattaa ottaa haltuun, sekä joukon linkkejä, joista voi perehtyä näihin teemoihin lisää.

pieni kasvin verso kasvaa maasta ja sitä kastellaan

Käsitteet ja keskeiset teoriat haltuun

Ympäristön ja kestävyyden teemoihin liittyy paljon käsitteitä, joiden haltuunotto helpottaa keskusteluihin liittymistä ja asioiden edistämistä. Tästä löydät tavallisimpia ja eniten käytettyjä termejä. Plus-merkin takaa avautuu pieni kuvailu aiheesta sekä linkkejä lisämateriaaleihin.

Agenda 2030

YK kokosi 17 kestävän kehityksen tavoitetta, Sustainable Development Goals (SDG), ja asetti niille tavoiteajaksi vuoden 2030. Tavoitteet jakautuvat edelleen alatavoitteisiin. Agenda 2030 kattaa ekologisen kestävyyden lisäksi taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden. Tavoitteet ovat samat kaikille, mutta asiat toki painottuvat eri tavoin eri puolilla maailmaa.
Kestävän kehityksen Agenda2030 helpottaa mitattavien tavoitteiden asettamista ja seuraamista.
Luterilainen maailmanliitto on laatinut laajan materiaalin seurakuntien mahdollisuuksista kestävän kehityksen edistämisessä erilaisissa yhteiskunnissa. Tutustu Waking the Giant -materiaaliin.
Kirkkohallitus laati Agenda2030 talkookirjan työvälineeksi seurakuntien kestävyystyöhön.

Biodiversiteetti

Biodiversiteetti tarkoittaa luonnon monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuuden kaikki tasot eli luontotyypit, lajit ja geeniperimä ovat yhtä tärkeitä. Luontotyyppien runsaus pitää yllä lajikirjoa. Geeniperimä turvaa yksittäisen lajin säilymisen.
Noin kolmasosa luonnon monimuotoisuudesta on jo menetetty ihmisen toiminnan vuoksi. Nyt on menossa kuudes sukupuuttoaalto. Selkärankaisia eläinlajeja häviää maapallolta noin sata kertaa nopeammin kuin luontaisesti. Sama suuntaus näkyy muissa eliöryhmissä. Luontokato johtuu pääosin siitä, että ihminen on ottanut käyttöönsä valtaosan maapinta-alasta. Kalakantoja ja muita luonnonantimia hyödynnetään kestämättömästi.
Tutustu lisää biodiversiteettiin WWF:n 3minuutin minuutin videolla.
Luonnon monimuotoisuudesta lisätietoa myös Ympäristöhallinnon sivuilla.

Donitsitalous

Kate Raworth kehitti mallin, joka yhdistää ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden. Siinä toiminnan maksimin asettaa planeetan ekologiset rajat ja toiminnan minimin elämän välttämättömyyksistä muodostuva sosiaalinen perusta. Näiden väliin jää ikään kuin donitsina ekologisesti turvallinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen tila, jossa hyvä elämä on mahdollinen.
Tutustu Raworthin luentoon donitsimallista.
Lisätietoja www.donitsitalous.fi.

Hiilijalanjälki

Hiilijalanjälki tarkoittaa ihmisen toiminnan aiheuttamia ilmastopäästöjä. Hiilijalanjälki voidaan määrittää yritykselle, organisaatiolle, toiminnalle tai tuotteelle. Hiilijalanjälki huomioi hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt, kuten metaanin ja typpioksiduulin. Hiilijalanjälki kuvaa jo tapahtuneita, haitallisia ilmastovaikutuksia.
Hiilijalanjälkilaskennassa käytetään Scope-luokittelua, joka jaottelee ilmastopäästöt oman toiminnan seurauksena syntyviin suoriin, ostoenergian tuottamiin sekä muihin epäsuoriin päästöihin kuten hankinnasta ja kuljetuksista aiheutuviin. Lue lisää yritysten ja yhteisöjen hiilijalanjäljestä Ekokompassista.

Hiilikädenjälki

Hiilikädenjäljelle ei toistaiseksi ole yhtä yhtäläistä määrittely- tai laskentatapaa. Sillä voidaan viitata joko asiakkaan hiilijalanjäljen pienentämiseen verrattuna muihin vastaaviin toimintoihin, tuotteisiin tai palveluihin (suhteellinen kädenjälki) tai positiivisiin ympäristövaikutuksiin, joita ei olisi syntynyt ilman ko. toimintaa, tuotetta tai palvelua (absoluuttinen kädenjälki). Kädenjälki on se, mitä annamme maailmalle. Se viittaa erityisesti siihen, miten muutamme maailmaa paremmaksi. Kädenjälki viittaa niihin positiivisiin ympäristövaikutuksiin, joita organisaatiot voivat tuottaa tarjoamalla toimintoja, tuotteita ja palveluita, jotka vähentävät muiden jalanjälkiä.
Tutustu hiilikädenjälkeen Sitran videon avulla.

Hiilineutraali

Hiilineutraali on yritys, tuote tai palvelu ei kuormita ilmastoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensin tietylle kokonaisuudelle on määritetty hiilijalanjälki ja sitä on pienennetty käyttökelpoisilla keinoilla. Sellaiset päästöt, joita ei onnistuta omin toimin vähentämään, ”kompensoidaan” osallistumalla päästöjä vähentäviin projekteihin muualla tai ostamalla päästövähenemäyksiköitä markkinoilta. Päästöjä ”kompensoitaessa” on tärkeää varmistaa, että päästövähennysten toteutuminen varmennetaan luotettavasti.
Hiilineutraaliuteen tulisi pyrkiä tässä prioriteettijärjestyksessä:
1. Päästöjen vähentäminen
2. ”Päästökompensoitujen” tuotteiden ja palvelujen ostaminen
3. Päästöjen ”kompensointi”

Hiilinielu

Hiilinielu kerää ja varastoi hiiltä ilmakehästä, yleensä hiilidioksidia. Tärkeimpiä hiilinieluja ovat meret ja metsät.

Kestävä kehitys

Vuonna 1987 laaditussa Brundtlandin raportissa ”Yhteinen tulevaisuutemme” määriteltiin: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.” Kestävän kehitys koostuu ekologisesta, taloudellisesta sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä. Lue lisää: Mitä on kestävä kehitys? – Ympäristöministeriö.

Kiertotalous

Kiertotaloudessa pyritään välttämään täysin jätteen syntyminen, kierrättämään tuotteet ja materiaalit sekä minimoimaan uusien resurssien ja energian käyttö. Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Kiertotaloudessa talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta. Lisää kiertotaloudesta voit lukea Ristituuleen-blogista.

Planetaariset rajat

Planetaarisilla rajoilla tarkoitetaan maapallon eri ilmiöille ja systeemeille määritettyjä rajoja, joiden sisällä on turvallista toimia niin, etteivät planeettamme toiminta ja sen eri kiertokulut vaarannu. Näitä ovat biokemiallinen typen ja fosforin kierto, luonnon monimuotoisuuden heikentyminen, ilmastonmuutos, makean veden käyttö, merien happamoituminen, stratosfäärin otsonikato, maankäytön muutokset, ilmakehän aerosolikuormitus sekä kemiallinen saastuminen ja uudenlaisten materiaalien ja organismien käyttöönotto. 
Maailmanlaajuiset vaikutukset ja niiden ihmisille aiheuttamat riskit ovat jo nähtävissä ilmastonmuutoksessa, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisessä, typpi- ja fosforipäästöissä sekä maankäytön muutoksissa. Joidenkin arvioiden mukaan myös makean veden käytössä on monilla alueilla ylitetty riskiraja.
Tutustu planetaarisiin rajoihin YK-liiton sivuilta.
Lue Me ja maapallo -asiakirjasta.

Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä, kun ”maailma palaa”?

Ilmasto- ja kestävän kehityksen teemat ovat suuruusluokaltaan sellaisia, ettei yksittäinen ihminen voi ratkaista koko ongelmaa, mutta jokainen yksittäinen ihminen voi vaikuttaa merkittävästi asiaan omalta osaltaan. Vaikutus syntyy siitä, että iso joukko ihmisiä tekee samansuuntaisia valintoja. Jokaisella on siten vaikutus sekä oman vaikutuspiirinsä valintojen suhteen että esimerkin ja rohkaisun avulla ympärillään oleviin ihmisiin. Seurakunnan työntekijöinä käytämme tätä päätösvaltaa sekä ammattilaisina että yksityishenkilöinä.

Ota ympäristöön ja vastuullisuuteen liittyvät teemat osaksi tavallista arkea ja arjen työtä. Valitse viisaasti ja ryhdy toimeen.

Tässä on esimerkkinä ympäristötyö vuosikello, johon on koottu erään seurakuntayhtymän toimenpiteet vuoden kierrossa. Voit tarkastella kuvaa paremmin klikkaamalla sitä ja avaamalla sen omaan välilehteen. Millainen olisi teidän seurakuntanne ympäristö- ja kestävyystyön vuosikello?

Ympäristötyön vuosikello-kuvio, jossa jokaiselle kuukaudelle on kirjattu toimenpiteitä.

Seuraavassa listana ehdotuksia ensimmäisistä ja seuraavista kestävyystyön askelista. Mihin sinä seuraavaksi tarttuisit?

  1. Lue seurakuntasi tai yhteisten palveluyksiköiden ympäristöohjelma ja toimi sen mukaisesti.
  2. Mikäli teillä ei ole vielä ympäristöohjelmaa ja Kirkon omaa ympäristöjärjestelmää eli ympäristödiplomia, keskustele esihenkilösi kanssa ja kokoa työryhmä valmistelemaan prosessia. Tutustu Kirkon ympäristödiplomin käsikirjaan ja Hiilineutraali kirkko 2030 -strategiaan.
  3. Laadi seurakunnalle konkreettiset, mitattavat kestävän kehityksen mukaiset vastuullisuustavoitteet ja raportoi niiden toteutumisesta.
  4. Mikäli työhösi kuuluu hankintojen tekemistä, käytä ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kriteereitä kuten ympäristömerkkejä valintoja tehdessäsi. Tutustu kestäviin hankintoihin Mikä kestävä hankinta? | Hankintakeino.fi.
  5. Tutustu Vihreiden ripareiden kriteereihin ja ota ne käyttöön seurakunnassa Vihreät riparit – EVL Plus.
  6. Pohdi, miten voit vähentää yksityisautoilua alueellasi sekä omassa liikkumisessa että niiden ihmisten liikkumisessa, jotka ovat mukana toiminnassa.
  7. Lajittele jätteet. Kierrätä seurakunnan käyttökelpoiset tavarat.
  8. Säädä lämpötilaa alaspäin, jos tiloissa on talvikaudella yli 21 astetta.
  9. Ilmoita vuotavista hanoista ja WC-pytyistä.
  10. Suosi ilmastoystävällistä ruokaa myös tarjoiluissa.
  11. Järjestä tilaisuudet niin, että osallistujat pääsevät paikalle julkisella liikenteellä, kävellen tai pyörällä tai kimppakyydeillä.
  12. Selvitä seurakuntasi alueen kestävään kehitykseen ja ympäristöön liittyvät tapahtumat ja liity niihin mukaan. Tue paikallisia aktivisteja heidän työssään. Osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun.
  13. Toimi ja viesti ympäristöteemapäivinä (kts. ympäristötyön vuosikello).

Miksi juuri meidän pitäisi mitään tehdä?

Tavallisimpia argumentteja minkäänlaisia ilmastotoimia vastaan on se, että ajatellaan yksittäisten ihmisten tekojen olevan suuruusluokaltaan mitättömiä verrattuna teollisuuden päästöihin tai kiinalaisten ja intialaisten tuottamiin saasteisiin. Toki yksittäisen ihmisen valinnat ovat vain yksittäisen ihmisen valintoja. Toisaalta ihmiset niitä tehtaitakin johtavat ja (useimmiten rikkaiden länsimaiden) ihmiset niitä tehtaiden tuotteita ostavat. Sitä tuotetaan, mitä ostetaan ja sillä tavalla, mitä kuluttajat vaativat.

Kristittyinä meille on annettu tehtävä viljellä ja varjella luomakuntaa. Viljelyssä olemme olleet taitavia, mutta varjelussa olemme aikalailla epäonnistuneet. Seurakunnissa meillä tulisi olla erityinen arvopohjainen halu ja vastuu kanssaihmisiä, tulevia sukupolvia ja luontoa kohtaan.

Ekoteologista kirjallisuutta löytyy runsaasti. Tutustu esimerkiksi Pauliina Kainulaisen, Panu Pihkalan, Suvielise Nurmen ja Limppu Witickin teoksiin. Tähän dokumenttiin on koottu suomenkielistä kirjallisuutta teemoittain jaoteltuna.